Jamin ja Mintgardens Unelman pentuja, ihana ja komea poika vapaana!

Voi tuitui ja apua, mun tulee hirveä pentukuume kun katselen näitä pentuja! Siksi en suuremmin ole näistäkään Jamin pennuista mitään kirjoitellut, kun tekisi vaan mieli ottaa ne kaikki ja en pääse siitä ajatuksesta ollenkaan irti jos kirjoittelen niistä tänne ja laittelen kuvia.

Jouluaattona syntyneistä pennuista siis poika olisi vielä vailla omaa hyvää ja näyttelyttävää kotia!

 Kuvat on otettu 8.2.2013.

Poika

Tyttö

Termiitit..

..työssään!

Touhupetterit vauhdissa!

Voi jestas miten haluasin tämän! <3

Spitzien pennuista ei vaan voi saada tarpeekseen, ne on niiiiin ylisöpöjä ja ihania, kuitenkaan näyttämättä luonnottomilta toisinkuin ( omasta mielestäni ) joidenkin rotujen pennut näyttävät, niinkuin kyllä sitten aikuisetkin!

Lisätietoja pennuista kennel Mintgardensilta!

Jami !

Syysloma 2006<3

En tajua mihin tämä aika on oikeasti kulunut. Välillä  kyllä tuntuu, että aikaa olisi kulunut paljon enemmänkin, ollaan me sen verta paljon keretty touhuamaan! Mutta kuinka nopeasti tuo aika onkaan silti mennyt, en ymmärrä.. Jamin tulon jälkeen loppu ylä-asteesta meni sujahduksessa, Tarvaalassa ja harjoitteluissa ympäri Suomea vietetyt kolme ja puoli vuotta kuin hups vain, sitten sitä jo muutettiin ensimmäiseen omaan asuntoon, tehtiin yhdessä töitä ja oli auto ja kaikkea.. Nyt jo toinen asunto menossa, kuin myös toinen auto, koska ensimmäisen ajoin paskaksi (silloinki oli Jami mukana :D)! Koiralaumakin on kasvanut kuin hups vain, mutta Jami on kuitenkin aina se ykkönen, ei siitä vain mihinkään pääse. Toivottavasti meillä on vielä monia kivoja vuosia jäljellä maailman parhaan, elämäni koiran, kanssa<3

Jami reilu puolitoistavuotiaana, taisi olla maaliskuu 2005 <3

Linnean kanssa oltiin jäällä, voi mun pieni rakkaus! <3 Tässäkin noin puolitoista vuotias!

Yheksän veenä ihan samanlainen ihana ja energinen karvakaveri, kuin aina ennenkin!

Kuvattavana oleminen ei tuolla hetkellä juuri vissiin kiinnostanut, kun Riemu leikki joululahjalelulla joka oli  VAIN JAMIN, ainakin Jamin omasta mielestään! :D

Sellaista tällä kertaa, ehkä mulla on ensi kerralla ihan jotain uuttakin kerrottavaa, tämä Jami-ihkutus kun nyt on varmasti kaikkien tiedossa kuitenkin! :D

Lisää haasteita tähän elämään!

Sain saman haasteen jo toistamiseen (http://heissijakarvakorvat.blogspot.fi) ja koska olen kertonut jo faktat, vastailen vain 11 kysymykseen! Enkä taaskaan keksi haastettaviakaan, koska tuntuu, että kaikki muut ovat tämän jo tehneet.

Mutta nyt niihin kysymyksiin ja varsinkin vastauksiin!

1. Mitä opiskelet?

2. Missä haluaisit asua?

3. Onko sinulla tatuointeja?

4. Mitä kieliä osaat/opiskelet?

5. Jos saisit valita minkä tahansa eläimen maailmassa (vaikka uhanalainen villieläin jos haluat!), minkä haluaisit lemmikiksesi?

6. Mikä on lempi vuodenaikasi?

7. Vanhat kunnon näppäinkännykät vai modernit kosketusnäytöt?

8. Jos saisit päättää millä kulkisit kaikki matkasi, töihin tai mihin vaan, millä tahansa maan ja taivaan väliltä, mikä olisi tapasi/kulkuneuvosi?

9. Miksi päätit alkaa kirjoittamaan blogia?

10. Lukeminen vs. musiikin kuuntelu?

11. Mainitse yksi lempi tv-sarjasi!

1. Tällä hetkellä en mitään, paitsi joskus omatoimisesti kaikenlaista!

2. Täälä Eepeellä on ihan hyvä asua, vaikka vertailupohjana ei olekkaan kuin  Jyväksylä ja Saarijärvi, missä olen myös asunut. Jos ulkomaille pitäisi lähteä niin ainakin Australia ja Norja houkuttaisivat!

3. Ei vielä, tulossa on, heti kun saisin vain aikaiseksi! Aiheena ekassa tatskassa tulee olemaan Jami <3

4. Englantia ja jonkun verran Ruotsia. Saksaa ja Ranskaa olisi kiva osata!

5. Jos ajatellaan myös, että eläin sopisi lemmikiksi ja ei kärsisi siitä, niin aika kivoja vaihtoehtoja olisivat varmasti esimerkiksi tiikeri, leijona, norsu, kirahvi, delfiini, miekkavalas.. Niitähän riittäisi!

6. En osaa kyllä päättää! Talvella on ihanaa jos ei ole liian kylmä, mutta sopivasti lunta kuitenkin. Saa treenata valjakkojuttuja koirien kanssa ja käydä pulkkamäessä ja joulukin on talvella. 

Pulkkamäessä on kivaa "aikuisenakin" 

Syksyllä taas on hyvin kaunista ruska-aikaan ja saa taas aloittaa keäsn jälkeen kunnolla koirien kanssa pyöräilyn ja vetojuttujen treenaamisen, eikä ole liian kuuma pitkilläkään lenkeillä.. Ja pääsee Rytmikselle katselemaan hyviä esiintyjiä, alhaalla kuvassa Herra Ylppö!

Keväällä on ihanaa kun ei ole liian kuuma, mutta kuitenkin saa jo vähentää vaatetta ja ilmassa on jo vähän kesän tuntua, pääsiäinen, vappu ja lomat lähestyy, jee!

Kesällä taas on mahtavaa kun on valoisaa, ainakin joskus niin lämmintä ettei tarvitse paljoa päällensä pukea, saa uida koirien kanssa luonnon vesissä ja ihmiset ovat usein iloisia! Aurinko, festarit, grillaus, mökkeily ja kaikki, kesä on kivaa aikaa!

DINGO!

En siis osaa päättää lempi vuodenaikaani, vaikka uskoisin, että kesä se olisi, jos olis ihan pakko valita!

7. Itseltäni löytyvät molemmat ja se on kätevää! Kosketusnäytöllä selataa facebookkia yms ja näppäimet omaavalla puhelimella on hyvä soitella ja kirjoitella viestejä.

8. Mielipide tähänkin asiaan vaikuttaisi, mutta koiravaljakolla, hevosella ratsastaen, moottoripyörän kyydissä istuen, hienolla mersulla tai helikopterilla varmaankin useimpina päivinä! :D

9. Koska halusin kerätä jotain muistonpalasia itselleni ja monet kaverini pyysivät, että alkaisin kirjoitella blogia.

10. Lukeminen silloin kun haluan rentoutua tai opiskella, mutta jos haluan pippaloida, synkistellä tai fiilistellä, niin silloin musiikin kuuntelu! Bastille - Pompeii on muuten uusi lempibiisini! Olen rakastunut, niiiin rakastunut!

11. Äääää, vaikee! Mutta jos sanon sellaisen mitä olen juuri alkanut seuraamaan ja mistä pidän, niin vastaus on Holmes NYC!

Josko seuraavaksi sitten sen haasteen pariin, missä piti opettaa koiralle uusi temppu ja kuvata opetteluvaiheita ja lopputulosta! Oon toki opettanut montakin temppua koirille tässä haasteen saamisen jälkeen, mutta eipä ole tullut kuvattua, laiska mikä laiska! :D

Tänään kävin aivan ihanalla metsälenkillä koirien kanssa, oli niiiiiiiiiiin hieno sää kyllä, etten edes muista, milloin olisin pelkän sään takia ollut niin iloinen. Ihana pitää koiria irti ja lenkkeillä niin korvessa, ettei todellakaan ole riskiä, että joku tulisi vastaan, vaikka kaikkihan on aina mahdollista. Kameran jätin ihan tarkoituksella kotiin, ihana välillä tehdä metsälenkkejäkin ilman sitä ja nauttia itsekkin täysin rinnoin, ilman että niskat on kipeenä kameran kantamisesta! Tästä syystä tekisi mieli hommat puhelin, jossa olisi kohtuullinen kamera, nimittäin tällä hetkellä toisen puhelimeni kamera ei toimi ollenkaan ja Huaweissa nyt on niin hidas ja uskomattoman huono kamera (ellei puhelinta onnistu tukemaan johonkin ja kohde on aaaaaivan hievahtamassa), ettei sillä viitsi juuri kuvia ottaa! Ehkä päädyn lähtemään piakkoin siis puhelinkaupoille, saa nähdä!

Enkä muuten taaskaan tajua, miksi tämä bloggeri laittaa tämän tekstin tälläiselle pohjalle. Tai no tajuan, vissiin siksi kun kopioin nuo kysymykset suoraan toisesta blogista, mutta siis miksi en saa tätä sitten korjattua tässä? Oon vaan ehkä liian tyhmä tähän bloggaamiseen! :D

Melkein saatiin kuvia treeneistä! :D

Oon tosi huono ottamaan ja otattamaan kuvia koirien & mun treeneistä.. En meinaa ikinä muista itse kuvata tai pyytää jotain toista kuvaamaan. Tänään kuitenkin pikkusiskoni otti muutaman kuvan tokotreeneistä ja vaikken vielä saanut kuin kuvan missä ollaan vasta treeneihin menossa, päätin sen tähän laittaa!

Poika ja Isä matkalla tokoileen! Jamin silmät ihan pullollaan ku luuli että jätän ne Julian kans autoon :D

Tänään mulla oli vaihteen vuoksi maanantain tavoitteellisten tokoiluissa mukana Jami ja Riemu, Makia sai ansaitun maanantaivapaan ja Taika myös. Jami oli ekaa kertaa uudella hallilla mukana ja teki siihen nähden kivasti! Otettiinkin kyllä tosi helppoja juttuja, (luoksetulo, seuraamisesta maahan, jne) ettei ihmekkään että homma toimi, mutta tärkeintä on kuitenkin että molemmille jäi hyvä fiilis ja Jami pystyi hyvin tekemään hommia hallissa. Ainut miinus että herra päätti yrittää kerran merkata halliin, urokset.. Riemu kykeni keskittymään yllättävän hyvin, eikä vetänyt suuria stressejä toisista koirista, tyytyväinen olen siis niin isään kuin poikaankin!

Ehkäpä Julia saa laitettua kuluvan viikon aikana mulle muutaman tokoilukuvan, niin voisin niitä muidenkin iloksi (tai kauhuksi) tänne lisäillä. Päätin myös ottaa itseäni niskasta kiinni ja opetella siihen, että jokaisesta näyttelystä muistasin hommata itselleni edes yhden kuvan, niitä on niin ihana katsoa sitten parin vuoden päästä.. Ja samoin olisi viimein kiva saada hakutreeneistäkin jotain kuvaa, eihän siitä olekkaan kuin vuosi, kun ekan kerran hakutreeneissä muutaman vuoden tauon jälkeen alettiin taas käymään!

Oon muuten ehkä pikkusen outo.. Ikävöin tänään syksyä! Siis syksyä, vaikka kesä on tulossa! Katselin syksyn vetotreenivideoita- ja kuvia ja tuli hirveä hinku pyöräilemään ja ajelemaan kärryllä koirien kanssa. Oon ehkä vähän pimahtanut. Taidan kuitenkin vakaasti uskoa, että viimeistään kevään mittaan innostun kesästä, tai oikeastaan, taidan innostua jo nyt, kun ajattelen koirien uittamista, aurinkoa, festareita, yölenkkejä, juhannusta, mökkeilyä, grillausta ja kaikkea ihanaa, oi ihana kesä, tule jo! ( Ja sen jälkeen ihana syksy ja pyöräilyt, sekä kärryajelut! ;) )

Haaste Miralta!

Kerro 11 faktaa itsestäsi.
Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
Keksi 11 uutta kysymystä.
Haasta 11 bloggaajaa.

Aloitetaanpa siis niistä faktoista:

Marraskuu -12

1. Minulla on kolme ammattia ( Maaseutuyrittäjä, eläintenhoitaja ja kuluttajamyyntiin erikoistunut myyjä )
2. Haaveilen opiskelevani lisää, eläinalaa ehdottomasti. Kursseja olen opiskellutkin, mutta ihan kunnon kouluakin haluaisin vielä käydä.
3. Olen työskennellyt viidessä eri eläinalan paikassa ja olen todella tyytyväinen siihen, että olen saanut tehdä sitä mitä oikeasti haluan!
4. Minulla on neljä koiraa, tämäpä vasta yllätys! 
5. Tykkää mersuista<3 Ennenkuin sain oman mersun, tuntui ettei autoilla ole mitään merkkikohtaisia eroja, nyt tiedän että olin hyyyyyvin väärässä! :D
6. Olen harrastanut, tai kokeillut koirien (tai lainakoirien) kanssa melkein kaikkia lajeja mitä Suomessa koirien kanssa voi harrastaa. ( Agility, toko, vetojutut, pk-lajit, koiratanssi, vepe, paimennus, näyttelyt jne jne)
7. Seitsemänteen kohtaan sopii hyvin tieto siitä, että seurustelen seitsemättä vuotta! 
8. Eka ikioma ja täysin itse hoidettu ja kustannettu koirani Jami täyttää tänä syksynä jo 10v<3 Rakkain karvapörhelö<3
9. Tupakkaa en ole maistanut koskaan. (Miralla sama tässä, oli pakko jättää kun pitää paikkansa munkin kohdalla! )
10. Olen onnellinen siitä mitä mulla on!
11. Haaveilen laumanvartijasta, mitsuista ja parista huskystä lisää.. Ensin kuitenkin omakotitalo ja sitten vasta edes mietitään tosissaan lisää koiria tähän talouteen! Myös muita eläimiä tulee luultavasti vasta sitten, ku okt ollaan ostettu.


Uudet kysymykset:
1. Miten päädyit rotuun/eläimeen minkä/mitä omistat?
Olen aina rakastanut keeshondeja ja pommeja, siis alle kouluikäisestä jo. Toki rakastin oikeastaan kaikkia koiria, mutta spitzit on iskeneet mua syvälle sydämeen aina<3 (silloin ei vielä koirakirjoissa mitään muita spitzejä ollutkaan, kuin kessuja ja pommeja). Kun haaveilin ekasta ikiomasta koirasta perheemme sheltin lisäksi, mietin muitakin rotuja, mutta kyllä se mitteli oli aivan selkeä vaihtoehto, kun luin rotukuvausta ekan kerran, tuntui että voisin ruveta itkemään, niin omalta se rotu kuulosti! Mittelit, ah, niin mun juttu<3 Ja näitä nyt sitten viimein kaksin kappalein, yli 8 vuotta Jamin penskasta kerkesinkin haaveilla ja sitten odotus palkittiin! Riemu<3

Jami 9v <3

Taika kolmatta päivää meillä<3

Huskyjä olen ihastellut myös kauan, ainakin ekaluokalta asti, kun luin niistä koirakirjoista.. Huskykuume kuitenkin räjähti käsiin siinä vaiheessa, kun kävimme luokan kanssa tutustumassa muutamassakin huskykennellissä- olin aivan myyty! Tutustumisreissun jälkeen tajusin, että mullahan olisi mahdollisuus ottaa toinen koira, olin valmistumassa piakkoin, minulla oli auto ja kulkeminen olisi nyt todella helppoa jne. Rupesin tutustumaan vielä enemmän rotuun ja kävin hoitamassa erään kasvattajan koiralaumaa hänen ollessaan reissuissa ja sain hyvän käsityksen siitä millainen rotu oikeasti on kyseessä. Kasvattajalla oli niin käyttö/kilpalinjaisia- kuin näyttelylinjaisiakin koiria, joten en ehkä parempaa tutustumismahdollisuutta rotuun olisi voinut saada! Monen sattuman kautta (vaikka olin jo päättänyt että ehkä jätän huskyn hankkimisen myöhemmäksi) sain käsiini Taikan, ja voi apua, se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Se tilanne kun Taikan ekan kerran näin, olisi niiiiin pitänyt saada videolle, en voinut tajuta että voinko minä oikeasti saada tuon koiran!

Colliesta olen haaveillut siitä asti , kun Lassie pätkiä näin, yllätyyyys! Rotu on kiehtonut muutenkin kyllä, kun olin lapsi, naapurissa asui collie narttu nimeltään Milla, se oli niiiiin ihana ja upea että. Millan takia perheemme hankki sheltin, äiti ihastui Millaan ja ilostui suuresti kun tajusi että näitähän saa "miniversioinakin" ja sellainen meillei sitten hankittiin.  Makiaa ei siis minkään Lassiekopion toivossa ole hankittu. Enemmän kuin tyytyväinen olen ollut tuohonkin karvakaveriin, mahtava tapaus! Mankkukin tykästyi collieihin, kun puhuimme yhteisestä koirasta ja sen jälkeen ei ollutkaan enää epäselvää minkä rotuinen koira meille tulee! Makian valinta pentueesta ei ollut mulle ihan helppo, toisinkuin Mankulle joka oli heti sitä mieltä että juuri Makia tulee meille. Pitäisi siis vissiin jatkossa antaa vaan suosiolla Mankun valinta pennut, kun se heti osuu näin kohdalleen?

Makia 8vk<3

2. Miten ruokit koiraasi/eläimiäsi?
Ruokin suurimmaksi osaksi raa'alla (mutta en todellakaan barffaa) mutta hieman menee  myös palkkana esim lenkillä/aktivointileluista laadukasta nappulaa. Lisäravinteita käytän aika paljon, taidan tehdä niistä jossakin vaiheessa ihan oman postauksensa.

3. Mitä harrastatte?
Säännöllisesti lähinnä vetojuttuja, agilityä, näyttelyitä, hakua ja tokoa. Myön monia muita lajeja tulee treenailtua silloin tällöin.

4. Miksi aloit kirjoittamaan blogia?
Halusin tallentaa lähinnä koirien kuulumisia johonkin, lähinnä itseäni varten, mutta moni myös pyysi että alkaisin kirjoitella juttuja ylös- ja sitten yhtenä yönä sain viimein itseäni niskasta kiinni ja sain blogin perustettua.

5. Suurin unelmasi?
Ihan hullua, mutta monet suuret unelmani ovat jo toteutuneet! Mutta niitähän piisaa lisääkin ja niitä ovat mm; upea omakotitalo, omat agility esteet, pieni kotieläinpiha, paljon lisää tietotaitoa eläimistä..

6. Ketä/mitä ihailet?
Ensinnäkin kaikkia jotka elävät niin, etteivät tahallaan satuta muita eläimiä ja ihmisiä. Mutta jos joitakin henkilöitä pitää nimetä niin esim Tommy Wiren, Tuire Kaimio ja Victoria Stillwell ovat sellaisia ihailun arvoisia, vaikken varsinaisesta ketään yksittäisiä ihmisiä ihailekkaan.

7. Oletko kilpailuhenkinen? En aina, mutta jos olen, niin silloin todellakin olen! Mutta huono häviäjä en ole, jos toinen on parempi niin sitten se on, pitää vain treenata kovemmin tai myöntää ettei asialle voi mitään.. Aina on joku joka on itseä parempi siinäkin asiassa missä olet itse yleensä se paras.

8. Millä perusteella valitsit nimen lemmikillesi? Jami nimeä olen aina rakastanut, Taikan nimi oli valmiina, Makia oli vaan niin Makia ja Riemunrobininiimukkaan nimeä pohdittiin kauan, kun olin kehittänyt pakkomielteen R:llä alkavasta nimestä! :D

9. Mitä odotat?
Ekana tuli mieleen että viikonloppuja, niitä tulee aina odotettua! Tällä hetkellä en sen suuremmin odota mitään yksittäistä asiaa, nautin elämästä hetki hetkeltä! Koirat, kaverit, harrastukset, Mankku, perhe<3

10. Matkakohde, jonne haluaisit matkustaa?
Norjaan katsomaan miekkavalaita, Ruotsiin Kolmårderiin ja Australiaan, ah <3

11. Millaisen ensivaikutelman annat itsestäsi muille ihmisille?
Puheliaan, sosiaalisen ja eläinrakkauskin varmaan puskee läpi aika nopeasti! :D



Nyt en kyllä millään jaksa keksiä kysymyksiä, enkä haastaa ketään, oon tylsä! Mutta haasteen voivat toteuttaa kaikki jotka haluavat ja ehkäpä Miran kysymyksiä saapi käyttää ja niihin vastailla! :)

Mitä olisi ilman koiria?

Niin, mitä ilman koiria, lajia nimeltään Canis lupus familiaris olisi?

Katsoin jonkun aikaa sitten dokumentin jossa sitäkin aihetta käsiteltiin. Siinä mentiin jopa siihen asti, että ehkä koko maapallo olisi jo tuhoutunut ilman näitä upeita eläimiä. Monen mielestä kuulostaa varmasti ensin ihan uskomattomalta ajatukselta "On koirat kivoja, mutta ei ne nyt noin paljon maailman menoon vaikuta!" Mutta kun asiaa rupeaa miettimään ihan todenteolla..

Monessa paikassa koirat ovat olleet erittäin suuri osasyy sille, että ihmiset ovat saaneet ruokansa ja kaikkihan sen tietävät kuinka tärkeää ihmisten, kuin myös eläinten, on syödä. Koirat ovat vahtineet karjaa ja suojelleet sitä susilta ja muilta petoeläimiltä,  toimineet vetokoirina, olleet apuna metsästyksessä, tehneet siitäkin usein jopa suurimman osan. Koirat ovat olleet ja ovat nykypäivänäkin korvaamattomia vahteja, eivätkä edes kalliita sellaisia, verrattuna moneen muuhun vahtijärjestelmään! Tuossa dokumentissa jonka katsoin, oltiin myös sitä mieltä, että jos koirat eivät olisi olleet vahteina, ihmiset eivät olisi onnistuneet asettumaan niin hyvin paikoilleen, koska pienet kylät joita syntyi, olisi ollut paljon helpompi ulkopuolisten tuhota, kun koirat eivät olisi varoittaneet lähestyvästä vaarasta.

Alkukantainan vahtikoira tähystelee ;)

Nykyään koirat ovat suureksi hyödyksi myös esimerkiksi huumekoirina, vieläkään kun ei ole keksitty mitään parempaa keinoa huumeiden löytämiseen ja miksi pitäisikään, kun koirat ovat niin toimivia. Koirat etsivät kadonneita metsistä ja maanjäristysten aiheuttamista raunioista, toimivat metsästyskoirina, poliisikoirina, opaskoirina, hypokoirina ja ei tietenkään pidä unohtaa lemmikkikoirien tärkeää roolia, kuinka korvaamattomia ystäviä koirat ovatkaan myös ihan tavallisina lemmikkeinä ja harrastuskavereina!

Koirat laskevat verenpainetta kun niitä silittää, vähentävät lasten mahdollisuuksia saada allergioita, parantavat itsetuntoa ja toimivat usein aikamoisina personal trainerina. Sitäkään ei pidä vähätellä, että usein koirapiireistä löytyy todella monelle hyviä ystäviä. Koirat ovat myös lapselle ja nuorelle erittäin hyvä harrastus, jonka parissa oppii usein vastuuntuntoa, sosiaaliset taidot kehittyvät koiratapahtumiin osallistuessa- ja niitä järjestäessa, saa iloita onnistumisesta, kun saa koiran oppimaan jonkin asian, tulee lähdettyä lenkille ja ehkä oppii jopa arvostamaan luontoa koiran kautta enemmän..

Tietysti koira voivat myös aiheuttaa ongelmia, nostaa verenpainetta, kun se on repinyt sohvan, pissannut sänkyyn ja räyhää kaikille lenkillä, mutta useinmiten tälläisestä saa syyttää vain ja tasan itseään. Ja voi sitä onnistumisen tunnetta, kun saat opetettua koirallesi temppuja ja kun naapuri kehuu kuinka upea ja tottelevainen koirasi on! Ja mikä olis parempi piriste pitkän päivän jälkeen , kuin se, että kun avaat kotioven, koira juoksee sinua vastaan ollen joka solullaan ihan varma siitä, että juuri sinä olet parasta maailmassa, ei kukaan muu, vaan juuri sinä! Voitko aamulla olla enää masentunut ja haluton elämään, kun koirasi nappaa kepin maasta ja esittelee sitä maailman suurimpana aarteena, ollen onnellinen siitä, että saa jakaa tuon tärkeän aarteen juuri sinun kanssasi?

Muutamassakin tutkimuksessa on myös todettu, että murtovarkaatkin jättävät koiralliset kodit mieluiten rauhaan, jopa sellaiset joissa asustaa ihan pienikin koira, senkin ääni nimittäin voi herättää naapurit soittamaan poliisit! Itsellänikin on ollut jo monta tilannetta, että koirat ovat pelottaneet kutsumattomat vieraat tiehensä, jopa sisältä asti. Yleensä viimeistään siinä vaiheessa kutsumaton vieras häipyy, kun Taika tulee paikalle, vaikka se ei edes olisi vielä missään puolustusasemissa, monen mielestä se vain on älyttömän pelottava jo olemukseltaan.

Ei niin tavanomainen vahti päivystää koirakavereita!

Siitä päästäänkin sitten siihen, mitä koirat minulle itselleni merkitsevät.. En varmasti osaa edes sanoa, millä kaikilla tavoilla ne elämääni rikastuttavat, mutta aina voin yrittää. Ainakaan en tosiaan uskaltaisi asua ilman niitä, ehkä olen vainoharhainen, mutta en uskaltaisi enää sen jälkeen kun kutsumattomia vieraita on sisälle tullut. Koirat pakottavat lenkille ja tottapuhuen, on kyllä jotenkin outoa ja pimeällä myös pelottavaa käydä lenkillä ilman koiraa, taidan olla kunnon arkajalka! Kuntoni ainakin taitaisi olla huonompi, koska en siis tosiaan uskaltaisi lenkille pimeällä. Tosin saattaisin käydä enemmän muissa liikuntaharrastuksissa ilman karvakavereitani, mutta mitä sitä miettimään.

Monet ja taas monet ystävät olisi jäänyt saamatta, kun en ilman koiraa missään koiraharrastuksissa olisi käynyt. Tietysti olisin voinut saada ystäviä muista harrastuksista, mutta olen todella kiitollinen kaikista ystävistäni joita koiraharrastusten kautta olen saanut.

Silloin kun oli vain minä ja Jami<3 2007

Koirien ansiosta minulla myös on harrastuksia, joihin ei vain voi kyllästyä, koska vaihtelua on niin paljon. On ihana matkustaa näyttelyihin ja muihin koiratapahtumiin, nähdä vähän muutakin kuin kotikaupunkia. Toki matkustelen muutenkin, mutta perinteiksi muodostuneet koiratapahtumat pitävät matkustelussa mukavaa säännöllisyyttä.

Ilman koiriani, minulla ei myöskään olisi läheskään niin paljon kokemusta jota hyödyntää töissäni. Omiin koiriin on hyvä testata uusia tuotteita, varsinkin kun on monta erilaista koiraa, niin saa monta kokemusta heti kerralla, esim uusista koulutusherkuista!

Olen myös tullut tulokseen, että koirat nostavat itsetuntoa aika paljon, ainakin omalla kohdallani. Kuinka voisikaan olla nostamatta, kun jatkuvasti saat kuulla ihmisten ilmoilla liikkuessasi, että kuinka kaunis koirasi onkaan, tai kuinka hienosti se käyttytyy. (Vaikka toki joskus koirat käyttäytyvätki miten sattuu ja karvanlähtöaikana näyttävätkin vähän miltä sattuu, silti suurinosa saamastani palautteesta on positiivista.) Tietysti joillakin kokemus voi olla päinvastainen, jos kohdalle osuu vain koiranvihaajia, tai koira on hirveä remmiräyhä tms.

En voi kyllä muuta, kuin vain todeta, että itse olisin kyllä hukassa olisin ilman näitä otuksia, olen siis erittäin tyytyväinen, että olen löytänyt itselleni tälläisen harrastuksen/elämäntavan.

Loppuun kuva rakkaista karvakavereistani! Kuva otettu tammikuussa Jurvassa, huomaa hyvin miten Riemu on jo hieman Jamia isompi, hurjaa kuinka sekin vaan kasvaa!

Minun rakkaat vahtini, personaltrainerini, itsetunnon kohottajani, rakkaat ystäväni, minun koirani <3

Keuruu RN! + muuta juttua !

Helouu taas pitkästä aikaa! Eilen käväistiin Jamin kanssa Keuruun ryhmiksessä, seuranamme ihana ystäväni Maija! Jami oli ihan karvaton, joten odotukset ei tosiaan ollut korkeita, mutta olen tyytyväinen tulookseen joka oli VET ERI3 SA. Tuomari totesi Jamin ollessa pöydällä, että "Taitais ne lopukki karvat tippua jos uskaltais aivastaa" :D Mikä oli varmasti ihan totta!

Tässä arvostelu:

"Hieman keskikokoa pienempi uros. Ihanteelliset mittasuhteet. Muuten hyvä pää, hieman pyöreät silmät ja kookkaat korvat. Hyvä tilava runko, sopiva luusto, vähän niukasti kulmautunut kauttaaltaan. Karva ei tänään parhaimmillaan. Liikuu riittävällä askelpituudella. Pirteä esiintyjä."

Tuo "kookkaat korvat" kommentti oli aika jännä, koska kaikki muut ovat sanoneet (jos niitä on kommentoitu) että ihanat pienet korvat! :D Mutta kaikilla on näkemyksensä ja Jamin korvat on aika luonnontilassa verrattua monen muun mittelin korviin, niin siksikin saattavat sitten näyttää isolta. 

Tuo pirteä esiintyjä on kyllä aina kiva kuulla, varsinkin veteraanin ollessa kyseessä. Jami kyllä touhas kaikkea omaansa kehässä, paaputteli kehän laidaoilla oleville ihmisille ja kehässä oleville toisille uroksille ja ties mitä muuta! :D Käytti pikkusen hyväkseen sitä, että olin itse kipeänä ja ihan pihalla koko Keuruun reissun ajan. Ei tajuttu ottaa yhtään kuvia koko reissusta, joten sellaisia en tähän nyt saa laitettua.

Seuraava näyttely taitaakin sitten olla Vaasa Kv, ainakin näillä näkymin! Josko Jamilla ja Makialla olis molemmilla kivat turkit siihen mennessä.

Sitten muihin kuulumisiin!

Riemu pääsi puistoilemaan näin söpön Casperin (chihun pentu) kanssa!

Riemukin näytti casperin vierssä isolta, harvinainen tunne! :D

5kk ja muutama päivä ylitte! Vähän harottaa jalat minne sattuu, muttei herra oikeen vielä malta nuon kivas paikas kauaa poseerata ilman että siihen kukaan koskee!

 Ollaan treenattu vetohommia kovasti ja tokoakin ollaan saatu tehtyä. Ennen Keuruuta olin viikon Jurvassa, koirat taas saivat nauttia vapaudesta. Sielä on niin kiva koirien kanssa olla, kun voi antaa niiden juosta kaukanakin eikä kokoajan tarvitse tarkkailla että tuleekohan joku vastaan, kun tietää ettei siinä ketään ikinä lenkkeile tai pyöri ja näkyvyyskin on todella hyvä kun on paljon peltoa ympärillä.

Sitten vuoroon pari vetotreeneissä otettua kuvaa, kerrankin muistettiin kuviakin näpsiä! Kun muistais muistaki treeneistä ees joskus ottaa niin hyvä olis...

Ihan sumeita ja surkeita kuvia, mutta enpä saanut parempiakaan otettua kun oli niin pimeää ja tuo runko takkuaa vieläkin.

Ja loppuun vielä teinikoirien yhteiskuva!

Kokoero oikein korostuu kun Makia on vähän Kurkoa kauempana! :D Mutta on noille todellisuudessakin aika iso ero.

Mutta ei muutakuin palailemisiin, lähiaikoinan voisin viimein koittaa julkaista jotakin muutakin kuin kuulumisia, oon nimittäin niin kauan jo miettinyt monia aiheita mistä pitäs kirjottaa, mulla nimittäin riittäis sitä sanottavaa ja paljon! Sitä en sitten taas tiedä,  ettäkuinka fiksua sanottavaa, se jää nähtäväksi!