Mitä olisi ilman koiria?

Niin, mitä ilman koiria, lajia nimeltään Canis lupus familiaris olisi?

Katsoin jonkun aikaa sitten dokumentin jossa sitäkin aihetta käsiteltiin. Siinä mentiin jopa siihen asti, että ehkä koko maapallo olisi jo tuhoutunut ilman näitä upeita eläimiä. Monen mielestä kuulostaa varmasti ensin ihan uskomattomalta ajatukselta "On koirat kivoja, mutta ei ne nyt noin paljon maailman menoon vaikuta!" Mutta kun asiaa rupeaa miettimään ihan todenteolla..

Monessa paikassa koirat ovat olleet erittäin suuri osasyy sille, että ihmiset ovat saaneet ruokansa ja kaikkihan sen tietävät kuinka tärkeää ihmisten, kuin myös eläinten, on syödä. Koirat ovat vahtineet karjaa ja suojelleet sitä susilta ja muilta petoeläimiltä,  toimineet vetokoirina, olleet apuna metsästyksessä, tehneet siitäkin usein jopa suurimman osan. Koirat ovat olleet ja ovat nykypäivänäkin korvaamattomia vahteja, eivätkä edes kalliita sellaisia, verrattuna moneen muuhun vahtijärjestelmään! Tuossa dokumentissa jonka katsoin, oltiin myös sitä mieltä, että jos koirat eivät olisi olleet vahteina, ihmiset eivät olisi onnistuneet asettumaan niin hyvin paikoilleen, koska pienet kylät joita syntyi, olisi ollut paljon helpompi ulkopuolisten tuhota, kun koirat eivät olisi varoittaneet lähestyvästä vaarasta.

Alkukantainan vahtikoira tähystelee ;)

Nykyään koirat ovat suureksi hyödyksi myös esimerkiksi huumekoirina, vieläkään kun ei ole keksitty mitään parempaa keinoa huumeiden löytämiseen ja miksi pitäisikään, kun koirat ovat niin toimivia. Koirat etsivät kadonneita metsistä ja maanjäristysten aiheuttamista raunioista, toimivat metsästyskoirina, poliisikoirina, opaskoirina, hypokoirina ja ei tietenkään pidä unohtaa lemmikkikoirien tärkeää roolia, kuinka korvaamattomia ystäviä koirat ovatkaan myös ihan tavallisina lemmikkeinä ja harrastuskavereina!

Koirat laskevat verenpainetta kun niitä silittää, vähentävät lasten mahdollisuuksia saada allergioita, parantavat itsetuntoa ja toimivat usein aikamoisina personal trainerina. Sitäkään ei pidä vähätellä, että usein koirapiireistä löytyy todella monelle hyviä ystäviä. Koirat ovat myös lapselle ja nuorelle erittäin hyvä harrastus, jonka parissa oppii usein vastuuntuntoa, sosiaaliset taidot kehittyvät koiratapahtumiin osallistuessa- ja niitä järjestäessa, saa iloita onnistumisesta, kun saa koiran oppimaan jonkin asian, tulee lähdettyä lenkille ja ehkä oppii jopa arvostamaan luontoa koiran kautta enemmän..

Tietysti koira voivat myös aiheuttaa ongelmia, nostaa verenpainetta, kun se on repinyt sohvan, pissannut sänkyyn ja räyhää kaikille lenkillä, mutta useinmiten tälläisestä saa syyttää vain ja tasan itseään. Ja voi sitä onnistumisen tunnetta, kun saat opetettua koirallesi temppuja ja kun naapuri kehuu kuinka upea ja tottelevainen koirasi on! Ja mikä olis parempi piriste pitkän päivän jälkeen , kuin se, että kun avaat kotioven, koira juoksee sinua vastaan ollen joka solullaan ihan varma siitä, että juuri sinä olet parasta maailmassa, ei kukaan muu, vaan juuri sinä! Voitko aamulla olla enää masentunut ja haluton elämään, kun koirasi nappaa kepin maasta ja esittelee sitä maailman suurimpana aarteena, ollen onnellinen siitä, että saa jakaa tuon tärkeän aarteen juuri sinun kanssasi?

Muutamassakin tutkimuksessa on myös todettu, että murtovarkaatkin jättävät koiralliset kodit mieluiten rauhaan, jopa sellaiset joissa asustaa ihan pienikin koira, senkin ääni nimittäin voi herättää naapurit soittamaan poliisit! Itsellänikin on ollut jo monta tilannetta, että koirat ovat pelottaneet kutsumattomat vieraat tiehensä, jopa sisältä asti. Yleensä viimeistään siinä vaiheessa kutsumaton vieras häipyy, kun Taika tulee paikalle, vaikka se ei edes olisi vielä missään puolustusasemissa, monen mielestä se vain on älyttömän pelottava jo olemukseltaan.

Ei niin tavanomainen vahti päivystää koirakavereita!

Siitä päästäänkin sitten siihen, mitä koirat minulle itselleni merkitsevät.. En varmasti osaa edes sanoa, millä kaikilla tavoilla ne elämääni rikastuttavat, mutta aina voin yrittää. Ainakaan en tosiaan uskaltaisi asua ilman niitä, ehkä olen vainoharhainen, mutta en uskaltaisi enää sen jälkeen kun kutsumattomia vieraita on sisälle tullut. Koirat pakottavat lenkille ja tottapuhuen, on kyllä jotenkin outoa ja pimeällä myös pelottavaa käydä lenkillä ilman koiraa, taidan olla kunnon arkajalka! Kuntoni ainakin taitaisi olla huonompi, koska en siis tosiaan uskaltaisi lenkille pimeällä. Tosin saattaisin käydä enemmän muissa liikuntaharrastuksissa ilman karvakavereitani, mutta mitä sitä miettimään.

Monet ja taas monet ystävät olisi jäänyt saamatta, kun en ilman koiraa missään koiraharrastuksissa olisi käynyt. Tietysti olisin voinut saada ystäviä muista harrastuksista, mutta olen todella kiitollinen kaikista ystävistäni joita koiraharrastusten kautta olen saanut.

Silloin kun oli vain minä ja Jami<3 2007

Koirien ansiosta minulla myös on harrastuksia, joihin ei vain voi kyllästyä, koska vaihtelua on niin paljon. On ihana matkustaa näyttelyihin ja muihin koiratapahtumiin, nähdä vähän muutakin kuin kotikaupunkia. Toki matkustelen muutenkin, mutta perinteiksi muodostuneet koiratapahtumat pitävät matkustelussa mukavaa säännöllisyyttä.

Ilman koiriani, minulla ei myöskään olisi läheskään niin paljon kokemusta jota hyödyntää töissäni. Omiin koiriin on hyvä testata uusia tuotteita, varsinkin kun on monta erilaista koiraa, niin saa monta kokemusta heti kerralla, esim uusista koulutusherkuista!

Olen myös tullut tulokseen, että koirat nostavat itsetuntoa aika paljon, ainakin omalla kohdallani. Kuinka voisikaan olla nostamatta, kun jatkuvasti saat kuulla ihmisten ilmoilla liikkuessasi, että kuinka kaunis koirasi onkaan, tai kuinka hienosti se käyttytyy. (Vaikka toki joskus koirat käyttäytyvätki miten sattuu ja karvanlähtöaikana näyttävätkin vähän miltä sattuu, silti suurinosa saamastani palautteesta on positiivista.) Tietysti joillakin kokemus voi olla päinvastainen, jos kohdalle osuu vain koiranvihaajia, tai koira on hirveä remmiräyhä tms.

En voi kyllä muuta, kuin vain todeta, että itse olisin kyllä hukassa olisin ilman näitä otuksia, olen siis erittäin tyytyväinen, että olen löytänyt itselleni tälläisen harrastuksen/elämäntavan.

Loppuun kuva rakkaista karvakavereistani! Kuva otettu tammikuussa Jurvassa, huomaa hyvin miten Riemu on jo hieman Jamia isompi, hurjaa kuinka sekin vaan kasvaa!

Minun rakkaat vahtini, personaltrainerini, itsetunnon kohottajani, rakkaat ystäväni, minun koirani <3